Lämmitysjärjestelmä ammattilaisten tekemänäElämä ja viihtyvyys kotona riippuu paljon siitä, millainen lämmitysjärjestelmä on. Sillä on kiistämätön vaikutus myös käyttökustannuksien määrään. Markkinoilla tarjotaan lukuisia vaihtoehtoja lämmittää asunto. Alkuun voi tuntua hankalalta päättää, mikä olisi paras myös seuraavan parinkymmenen vuoden ajan. Tästä syystä onkin hyvä sijoittaa aikaa ja rahaa energiatehokkaaseen rakentamiseen ja asumiseen.
Kerromme seuraavaksi, miksi suunnitelman ja järjestelmän teettäminen ammattilaisilla on käänteentekevää. |
|
Pienrakentajan muistilista vaihtoehdoista
Rakennuksen lämmitysmuodon seulonta on tärkeä päätös pienrakentajalle. Valintaa voi pohtia ennakkoon miettimällä seuraavia kysymyksiä:
Kotitalouksien lämmitysjärjestelmät on tapana jakaa osiin toimintansa mukaan:
Paikka, minne rakennetaan määrittää eniten sitä, voidaanko kaukolämpöä pitää mahdollisena, tai onko vaihtoehtoisen maalämpöpumpun piirin asentaminen sallittua.
Asunnon tai talon koko, samoin kuin tarve lämmitykselle, auttavat vertailemaan järjestelmiä. Tavallisesti tämä ilmiö pyörii nurinkurisesti niin päin, että hintavampi järjestelmä tarkoittaa halvempaa energiaa, kun taas edullisempi järjestelmä voi sisältää kalliimman energian.
Kokonaiskustannukset muodostuvat ostoista ja valinnoista rakentamisen vaiheessa, vuosittaisesta energiamaksusta, kiinteistä perusmaksuista, sekä huolto- ja korjauskustannuksista
- Kuinka tärkeää minulle on lämmityksen ekologisuus? Öljylämmityksen tuotanto aiheuttaa tutkitusti vaihtelevasti hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä.
- Paljonko polttoaine maksaa ja millainen hintakehitys on odotettavissa?
- Millainen järjestelmä toimisi varmimmin? Onko järjestelmä helppo korjata vikatilanteessa?
- Paljonko lämmitys saa mielestäni maksaa?
- Paljonko lämmityksen asentamiseen menee rahaa? Mikä on budjetti?
- Millainen tila lämmitysjärjestelmälle tarvitaan?
Kotitalouksien lämmitysjärjestelmät on tapana jakaa osiin toimintansa mukaan:
- Laitteet, jotka kehittävät lämpöä, kuten lämpöpumppu ja pellettikattila
- Laitteet, joiden avulla lämpöä varastoidaan, kuten vesivaraaja
- Järjestelmä, joka jakaa lämpöä, kuten vesikiertoinen patteri- tai lattialämmitys tai sähkölämmitys
- Laitteet, joilla säädellään ja ohjataan lämmitystä
Paikka, minne rakennetaan määrittää eniten sitä, voidaanko kaukolämpöä pitää mahdollisena, tai onko vaihtoehtoisen maalämpöpumpun piirin asentaminen sallittua.
Asunnon tai talon koko, samoin kuin tarve lämmitykselle, auttavat vertailemaan järjestelmiä. Tavallisesti tämä ilmiö pyörii nurinkurisesti niin päin, että hintavampi järjestelmä tarkoittaa halvempaa energiaa, kun taas edullisempi järjestelmä voi sisältää kalliimman energian.
Kokonaiskustannukset muodostuvat ostoista ja valinnoista rakentamisen vaiheessa, vuosittaisesta energiamaksusta, kiinteistä perusmaksuista, sekä huolto- ja korjauskustannuksista
|
|
|
Ympäristöä arvostava valitsee ekologisen lämmitysratkaisun
Uusiutuva energia tarkoittaa puu- ja pellettilämmitystä, maa- ja kaukolämpöä ja aurinko- ja tuulienergiaa hyödyntäviä lämmitysjärjestelmiä. Ekologisesta tuotannosta huolimatta nekin joudutaan tavallisesti korjaamaan ja vaihtamaan tietyn ajan kuluttua. Kehitys kulkee eteenpäin, joten muutosremontit ja niiden budjetit on syytä huomioida ennakkoon.
- Pellettikattilan käyttö- ja toimivuusikä on tavallisesti 20–30 vuotta, pellettipolttimen
- Kaukolämmön vaihdin toimii kunnolla yleensä jopa 20–30 vuotta. Sen uusiminen voi kustantaa 6 000 €
- Maalämpöpumpun odotettu toiminta-aika on 15–25 vuotta, kompressorin kesto vähemmän. Remonttiin uppoaa tavallisesti noin 3 000 €
- Ilma-vesilämpöpumppu kestää oikeassa käytössä 10–20 vuotta. Sen kompressorin uusinta noin 1 000–2 000 €
Kuivat järjestelmät esittelyssä
Tavalliset sähköpatterit, varaava takka, sähkökaapelilämmitys ja edelleen suosiotaan kasvattanut ilmalämpöpumppu lämmittävät niin kutsutusti kuivina järjestelminä.
Kuivissa lämmönjakojärjestelmissä käyttövesi on yleensä lämmitettävä erillisessä lämminvesivaraajassa. Varaajan veden lämpötila asetetaan vakioksi 55–80 °C asteiseen. Varaajassa on sähkövastus, eikä se sisällä käyttövesikierukkaa, vaan kun vettä lasketaan hanasta, varaaja täyttyy uudestaan vedellä.
Lattialämmitys toimii joko sähköllä, tai vaihtoehtoisesti vesi- tai ilmaputkilla. Lattialämmitystä suositellaan pidettäväksi osittain varaavana lämmityksenä. Sähkölämmityksellä puolestaan ylletään lattialämmityksen tarjoamaan mukavuuteen ilman että lämmönsiirrosta syntyy häviötä.
Kuivissa lämmönjakojärjestelmissä käyttövesi on yleensä lämmitettävä erillisessä lämminvesivaraajassa. Varaajan veden lämpötila asetetaan vakioksi 55–80 °C asteiseen. Varaajassa on sähkövastus, eikä se sisällä käyttövesikierukkaa, vaan kun vettä lasketaan hanasta, varaaja täyttyy uudestaan vedellä.
Lattialämmitys toimii joko sähköllä, tai vaihtoehtoisesti vesi- tai ilmaputkilla. Lattialämmitystä suositellaan pidettäväksi osittain varaavana lämmityksenä. Sähkölämmityksellä puolestaan ylletään lattialämmityksen tarjoamaan mukavuuteen ilman että lämmönsiirrosta syntyy häviötä.
Vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät
Vesi kiertää putkissa ja sen avulla lämpö jakaantuu tasaisesti asuintilan huoneisiin. Lämpö voi levitä huoneisiin toki myös ilmastoinnin kautta. Plussana on tarkempi lämmityksen säätäminen ja olemattomat riskit verrattuna vesikiertoisen lämpöjärjestelmän vuotoihin. Suomen oloissa lämmitykseen ilman kautta tarvitaan mittava kanavisto, sekä tehokas puhallin.
Mahdollinen vaihtoehto vesikiertoiselle lattialämmitykselle on ilmakiertoinen lattialämmitys. Siihen pystyy liittämään minkä vaan keskuslämmitysjärjestelmän, kunhan se on suunniteltu vesi- tai ilmakiertoa varten. Liittäminen tehdään lämmönvaihtimen avulla. Hyviä puolia tässä muutoksessa ovat jälleen riskittömyys vesivahinkojen suhteen, vaikkakin haittana on kohtalaisen korkea hintataso.
Mahdollinen vaihtoehto vesikiertoiselle lattialämmitykselle on ilmakiertoinen lattialämmitys. Siihen pystyy liittämään minkä vaan keskuslämmitysjärjestelmän, kunhan se on suunniteltu vesi- tai ilmakiertoa varten. Liittäminen tehdään lämmönvaihtimen avulla. Hyviä puolia tässä muutoksessa ovat jälleen riskittömyys vesivahinkojen suhteen, vaikkakin haittana on kohtalaisen korkea hintataso.